Ukontulikukka

Ukontulikukka (*Verbascum thapsus*), eli kansanomaisesti kynttiläheinä, ukontupakka, kissankynttilä, karhuntupakka, hepohiera, metsänämmänkenkä, hökä- tai köhäheinä sekä yskäheinä , on ollut tärkeä rohdoskasvi kansanlääketieteessä eri kulttuureissa vuosisatojen ajan. Tämä sitkeä ja karvainen kasvi tunnetaan erityisesti hengitysteitä hoitavista, tulehdusta lievittävistä ja rauhoittavista ominaisuuksistaan perinnelääketieteessä.

Kasvi on ilmeisesti nimetty Ukko ylijumalan mukaan. Se on kaksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuonna hopeankarvaisen lehtiruusukkeen. Toisena vuonna nousee jopa kaksi metriä korkea haaraton kukkavarsi, jossa puhkeavat heinäkuussa lämpimänkeltaiset kukat.

 Ukontulikukkaa on käytetty yleisesti yskän ja keuhkon alueen ongelmien hoitoon.  Kuivatuista lehdistä ja kukista valmistettiin teetä tai käytettiin niitä höyryhengityksessä liman irrottamiseen ja hengityksen helpottamiseen. 

 Ukontulikukka teetä tai siirappia on käytetty mm. kurkkukipuun, kuivaan yskään ja äänen käheyteen sekä vatsavaivojn, kuten ripulin sekä suoliston kouristusten lievittämiseen.

 Ukontulikukan kukista valmistettua öljyä käytettiin taas ihotulehduksiin, palovammoihin ja haavoihin ja jopa peräpukamiin sen antimikroobisten hoitavien ominaisuuksien vuoksi, mutta sitä käytettiin myös lievänä diureettinä virtsateiden ja munuaisten hyvinvoinnin tukemiseen.

 **🌿 Ukontulikukan käyttö kansanlääkinnässä eri kulttuureissa** :

 **📜 Antiikin maailma**

 Roomalaiset sotilaat käyttivät ukontulikukan varsia soihtuina – niitä kutsuttiin "Hag’s Tapers" eli noidan kynttilöiksi.

 Kreikkalainen lääkäri ja kasvitieteilijä Dioscorides  suositteli ukontulikukkaa keuhkovaivoihin ja ihosairauksiin.

**🏹 Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat**

Navajot ja Hopit käyttivät ukontulikukan lehtiä kipulääkkeenä ja haavoihin.

 Cherokeet  polttivat ukontulikuka lehtiä astman hoitoon ja valmistivat siitä silmähauteita, hoitaakseen tulehduksia.

**🌾 Eurooppalainen kansanperinne**

Keskiajalla ukontulikukasta valmistettiin, suojeluloitsuja ja sitä ripustettiin oviaukkoihin karkottamaan pahoja henkiä tai poltettiin suitsukkeena

 Englantilaiset paimenet vuorasivat kenkänsä ukontulikukan lehdillä, pitääkseen jalat lämpiminä.

Saksassa se tunnettiin "noitayrttinä" – sen uskottiin auttavan ennustamisessa ja edesauttavan näkemisen kykyjä.

 **🔮 Ukontulikukan mytologia ja maagiset käyttötavat** 

  Uskomuksen mukaan ukontulikukka suojelee pahoilta hengiltä ja noituudelta.

 Joissakin rituaaleissa ukontulikukkaa kastettiin eläinrasvaan ja poltettiin valaistakseen henkimaailman polkua, henkisenä soihtuna.

 Keskiajalla ihmiset asettivat ukontulikukan lehden tyynyn alle, jotta saisivat enneunia.

 Rooman sotilaat uskoivat, että ukontulikukka suo rohkeutta taisteluun ja kantoivat sitä mukanaan.

 Ukontulikukka on siis paljon enemmän kuin pelkkä yskänrohto – se on ollut erottamaton osa monien kansojen parantavia ja maagisia perinteitä. 

Annika